Sivut

sunnuntaina, heinäkuuta 05, 2015

Takaiskuja ja unelmia

Elämässä tulee hetkittäin pieniä ja vähän isompiakin takaiskuja, pudotuksia pilvilinnoista takaisin todellisuuteen ja takaisin maanpinnalle. Elämä potkii päähän juuri sillä hetkellä kun luulee kaiken olevan hienosti. Potkaisu päähän muistuttaa siitä, ettei tulisi vain unohtaneeksi arkea. Sitä että tänään on sunnuntai, että loma loppuu ja huomenna pitää palata töihin. Sitä että ensi viikoksi on luvattu huonompia ilmoja.
Tuli taas otettua turpiin elämältä. Sain mustelmia. Sattuu, mutta tästä noustaan.

Tiputtuani takaisin maanpinnalle totesin, ettei huvittaisi palata töihin. Lomani loppuu aivan liian lyhyeen ja aloin jo nauttimaan tällaisesta hetkellisestä vapaudesta. Lomaviikkoni aikana kävin maakuntamatkailulla Raaseporissa, Tammisaaressa. En ollut aiemmin käynyt. Matka meni hienosti, Raaseporin päässä keskellä kaupunkia oli suunnattoman sekava ajaa mutta selviydyin siitäkin kuitenkin kunnialla. Paikkana Tammisaari oli ihana. Auringossa kimmeltävä meri, vanha julkisivu ja tunnelmallisuus tekivät siitä ihastuttavan. Vähän kuin olisi ulkomaille saapunut.

Reissuun lähtöfiiliksissä

Reissuni sai minut taas ajattelemaan samoja vanhoja kysymyksiä joita olin pyöritellyt päässäni ennenkin illan pimeimpinä tunteina. Nyt pyörittelin samoja kysymyksiä päivänvalossa. Pitäisikö minun muuttaa jonnekkin muualle? Olisiko kotini jossain muualla? Välillä olen toivonut, unelmoinut, että voisin päästää irti kaikesta vanhasta, mennä minne mieli lystää ja etsiä omaa paikkaani. Haluaisin nähdä asioita. Mutta tällä hetkellä työni, perheeni ja ystäväni ovat täällä. Ajatus kuitenkin houkuttelee minua, sillä koskaan ei voi tietää mitä muualla olisi minulle tarjolla.

Asiat pitäisi päästä kokemaan ja näkemään omin silmin. Näillä minun välillä tekemilläni extempore maakuntamatkailuilla olen tajunnu miten paljon ne ovat minua piristäneet, uudet maisemat ja erilaiset ihmiset. Tuntuu, että välillä olisi pakko päästä hetkeksi pois, hetkeksi muualle. Sanotaan, että on hyvä löytää itsensä kaukana kaikesta ja olla poissa, jotta voi tulla takaisin. Minusta tuntuu, että saattaa olla virhe jos en koskaan uskaltaudu täältä pois. Että minulta jää näkemättä ja kokematta jotain. Tarvisin vain vähän uskallusta, potkun persuksille ja taputuksen olkapäälle: 'Petra sä pystyt siihen'

Lahti, satama

3 kommenttia:

  1. Jos aiot kirjoittaa blogia, pliis opettele yhdyssanat, nopee kikka on kirjoittaa ne vaikka googlehakuun. Muuten kiva blogi jatka samaa rataa, nuo vaan sattuu silmiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla jotain palautetta. Alkutaipaleilla vasta ollaan ja äidinkielen pilkut, pisteet ja yhdyssanat eivät tosiaan koskaan ole olleet erityisalaani. Täytyy ruveta pistämään enemmän huomiota noihin. Heti pienellä silmäilyllä huomasinkin pari, ehkäpä alkavat ajan kuluessa löytämään paikkansa. Kiitoksia!

      Poista
  2. Hyvää tekstii, samat fiilarit.. ja sama probleema tuon pillkujen yms kanssa :DD

    VastaaPoista